Viisi kolaria vuodessa - sai irtisanoa

KALT Ylläpito (kalt a kalt.fi), 25.1.2017

Toimistomme hoitamassa jutussa (HHO 16.2.2016 nro 282) punnittiin Helsingin hovioikeudessa, miten paljon kolarivahinkoja työnantajan täytyy sietää, ennen kuin voi irtisanoa työntekijän puutteellisen ammattitaidon takia.

Tarkkaa vahinkojen kappalemäärää ei laissa eikä ennakkotapauksissa voida asettaa, sillä irtisanomisen edellytyksiä arvioidaan aina kokonaisuutena ja tapauskohtaisesti. Tällä kertaa viisi vahinkoa, joista osa oli lievempiäkin, riitti irtisanomiseen.

Ongelmia tuli ainoastaan ajoneuvon käsittelystä ja liikennetilanteista.  Tämän kuljettajan asenne oli kohdallaan, eikä kukaan valittanut asiakaspalvelusta tai aikatauluissa pysymisestä. Tällaisia työntekijöitä tulee joskus vastaan niin bussi-, kuorma-auto- kuin taksiliikenteessäkin. Motivoituneita ja halukkaita tekemään töitä – mutta haltuun uskottu ajoneuvo ei vain pysy ehjänä.

Bussiyritys otti uusia kuljettajia yhteistyössä ulkopuolisen koulutusfirman kanssa. Uusille työntekijöille välillä sattuu ja tapahtuu. Harjoitteluaikana kertomuksemme kuljettajalta meni kevään lumikelillä kaarre pitkäksi, etupuskuri ja muuta vaihtoon. Kesällä kuljettaja osui pysäkiltä jyrkästi lähtiessä bussin perällä pysäkin lähellä olleeseen kiveen, peltiä uusittiin taas. Kummastakin käytiin esimiehen kanssa perusteellinen vahinkoselvityskeskustelu.  

Alkusyksystä kuljettaja törmäsi päätepysäkillä toisen firman bussiin, josta meni tuulilasi vaihtoon. Keskustelun jälkeen annettiin suullinen huomautus; vahinko oli jo kolmas kahdeksan kuukauden aikana. Koska kuljettaja oli innokas ja vakuutti ottavansa opikseen, työsuhde kuitenkin vakinaistettiin.

Mutta vakituinen työpaikka ei tehnyt kuljettajasta sen varovaisempaa. Marraskuussa hän väisti kapealla kadulla vastaan tullutta bussia, ja kaistalleen palatessa hän ruttasi pysäköityä autoa. Peltivahinkoja taas molempiin. Tämän jälkeen kuljettaja sai sekä kirjallisen varoituksen että erityistä ajotapakoulutusta kokeneen kuljettajan opastuksella.

Pian tämän jälkeen tuli viides ja vakavin vahinko. Jäisillä ratikkakiskoilla – talvisen Helsingin standardikelillä – kuljettaja päätti mennä valoista vielä läpi ns. vanhoilla vihreillä. Pahaksi onneksi edessä olevan henkilöauton kuljettaja noudatti lakia ja pysähtyi jo keltaisilla valoilla. Hänelle seurasi paljon ruttuun mennyttä peltiä sekä niskan retkahdusvamma muutaman kuukauden sairaslomalla.

Nyt ei enää varoiteltu vaan kuljettaja irtisanottiin. Työntekijäliitto ei hyväksynyt asiaa vaan mentiin oikeuteen. Kuljettajan mielestä suurin osa vahingoista oli pieniä. Hänestä oli kohtuutonta, että viimeisestä hiukan pahemmasta törmäyksestä menetti heti työpaikkansa, kun tämä oli vasta ensimmäinen vakavampi kolari.

Yhtiö kiisti laittoman irtisanomisen. Kuljettajaa oli opastettu ja autettu niin paljon kuin oli mahdollista, mutta mikään ei ollut auttanut. Kuljettaja oli aiheuttanut vuoden aikana viisi vahinkoa, jotka olivat maksaneet yhtiölle 20.000 euroa. Jos yhtiön kaikki kuljettajat kolaroisivat samaan tahtiin, vuodessa kertyisi useita miljoonia korjauskuluja omille ja ulkopuolisille ajoneuvoille sekä kolareissa vammautuneille ihmisille, ja tämä veisi yrityksen konkurssiin muutamassa vuodessa. Lisäksi viimeisimmässä kolarissa olisi henkilöautossa olleille voinut käydä todella huonosti, ja kolari oli tehty lakia ja liikenneturvallisuutta räikeästi rikkomalla.

Hovioikeus oli samalla kannalla. Yhtiössä oli selvä proseduuri, millä tavalla puututtiin liikennevahinkoihin, joita toki isossa yhtiössä sattui. Ensin koetettiin keskustella ja opastaa, sitten antaa vielä ajotapaan ja riskitilanteisiin liittyvää täydennyskoulutusta. Varoituksia ei yleensä yhdestä tai kahdesta pikku kolhusta vielä annettu. Mutta tässä tapauksessa törttöily oli jatkunut, ja jokainen tapaus oli ollut hiukan edellistä pahempi. Yhtiön oli ennen kaikkea suojeltava matkustajien ja muun liikenteen turvallisuutta. Sen vuoksi ammattikuljettajalla ei voinut olla luvallista kolarikiintiötä.



Takaisin