Ylinopeutta, toinen eteen kolmion takaa. Kenen syy?

Jouni Korhonen (jouni.korhonen a kalt.fi), 29.8.2016

Risteyskolareissa väitetään välillä, että kolarin on aiheuttanut päätietä ajanut osapuoli, koska tämä käytti ylinopeutta. Jos päätietä olisi ajettu sallittua nopeutta, sivutieltä eteen luikahtanut olisi päässyt alta pois, eikä kolaria olisi tapahtunut.

Korkein oikeus joutui pohtimaan ongelmaa kuolonkolarin yhteydessä (KKO:2016:36). Päätietä oli ajanut 63 tonnin yhdistelmäajoneuvo yli 80:n nopeutta, vaikka sivutien risteysalueella alkoi 60 kilometrin rajoitus.

Kuljettaja myönsi ylinopeuden, muttei mielestään ollut syyllinen siihen, että sivutieltä kolmion takaa tuli yllättäen auto suoraan yhdistelmän alle. Sivutieltä tullut henkilöauton kuljettaja oli rikkonut lakia ja oli yksinään syypää kolariin, jossa kuoli kuusi ihmistä.

Henkilöauton kuljettajalla oli risteykseen tullessaan 500 metrin näkyvyys oikealle, josta yhdistelmä oli tulossa. Ainoa kolarissa eloon jäänyt, kuorma-autoyhdistelmän kuljettaja kertoi, että henkilöauto oli jarruttanut voimakkaasti vähän ennen risteystä, ja edennyt risteykseen ryömintävauhtia. Vaikutti siltä, että henkilöauto aikoi normaaliin tapaan odottaa vuoroaan.

Kuorma-auton kuljettaja jatkoi matkaa entisellä (yli)nopeudellaan. Yhtäkkiä, kuorma-auton ollessa jo lähellä risteystä, henkilöauto lähtikin liikkeelle ja ajoi suoraan alle. Ajopiirturin mukaan kuljettaja ehti aloittaa jarrutuksen, mutta kuorma-auto osui noin 65 km/h nopeudella henkilöauton oikeaan kylkeen. Kaikki autossa olleet kuusi henkilöä kuolivat heti.

Kukaan ei tiedä, miksi henkilöauton kuljettaja ensin hidasti ja sitten päättikin lähteä liikkeelle. Hän oli ilman muuta päävastuussa kolarista, koska oli liikennesääntöjen vastaisesti ajanut risteykseen kärkikolmion takaa, vaikka päätietä oli tulossa ajoneuvo.

Syyttäjän mielestä kuitenkin kuorma-auton kuljettaja oli myös osaltaan vastuussa kuolemantuottamuksesta, koska oli ajanut ylinopeutta. Tästä nousi periaatteellinen ongelma.  Käräjäoikeudessa syyttäjä vaati ja tuomari tuomitsi hänet liikenteen vaarantamisesta (ylinopeus) ja kuudesta kuolemantuottamuksesta. Kolaria ei alioikeuden mielestä olisi tapahtunut, tai sen seuraukset olisivat erittäin todennäköisesti jääneet lievemmiksi, jos kuorma-autoyhdistelmä olisi ajanut sallittua 60 km/h nopeutta. Oikeudessa esitetyn laskelman mukaan yhdistelmän pysähtymismatka oli yli kaksinkertainen yli 80 km/h nopeudella verrattuna sallittuun 60 km/h vauhtiin.

Hovioikeus ja Korkein oikeus hylkäsivät kuolemantuottamuksen, tosin KKO äänesti asiasta 3-2. Korkeimman oikeuden enemmistö ei lähtenyt jossittelemaan siitä, mitä olisi voinut tapahtua, jos yhdistelmäajoneuvon nopeus olisi ollut enintään 60 km/h. Kuljettajalla oli kylläkin korostunut huolellisuusvelvoite. Hän kuljetti 63 tonnin yhdistelmä-ajoneuvoa, jonka jarrutusmatka on pitkä, jolla ei voi tehdä nopeita väistöliikkeitä ja jolla on tuhoisa törmäysvoima kolaritilanteessa. Ylinopeuden ajaminen oli omiaan aiheuttamaan vaaraa muulle liikenteelle, mutta ylinopeuden oli kuljettaja jo myöntänyt ja siitä oli määrätty varsin tuntuva sakko.

Tieliikennelain mukaan kuljettajan on voitava aina pysäyttää ajoneuvo edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa. Kun henkilöauto ensin hidasti ja sitten lähtikin liikkeelle juuri ennen yhdistelmän tuloa risteykseen, henkilöauton ajo oli yllättävää ja ennakoimatonta. Kuorma-auton kuljettajan ei tarvinnut osata varautua tällaiseen tilanteeseen, eikä hän ollut osaksikaan syypää kuolonkolariin. 



Takaisin