Tolppa moottoritiellä, kuka korvaa?

Jouni Korhonen (jouni.korhonen a kalt.fi), 8.3.2016

Olipa kerran Uudellamaalla lyhtypylväs. Olisi varmaan vieläkin, ellei siihen eräänä päivänä olisi osunut X:n ajama auto. Pahan onnen lyhtypylväs kaatui vastakkaiselle kaistalle. Hetken päästä tiellä makailevaan tolppaan osui Peräkammarin Pankonpojat Oy:n omistama auto, jolla ei ollut kaskovakuutusta.  Yritys joutui maksamaan 2500 euron korjauskulut ja vaati niitä maksettavaksi X:n auton liikennevakuutuksesta.

Liikennevakuutuksen myöntänyt yhtiö kieltäytyi. Vakuutusyhtiö suostui maksamaan uuden lyhtypylvään mutta ei enää kaatuneen pylvään aiheuttamaa seuraavaa kolaria. Vakuutusyhtiön mielestä ns. syy-yhteys oli katkennut. Ei ollut enää X:n vika, että X:n auton kaatama lyhtypylväs lojui tien toisella puolella ja että joku siihen törmäsi, joten jälkimmäistä kolaria ei tarvitsisi enää korvata X:n auton vakuutuksesta.

Tiellä olevan ylimääräisen esineen aiheuttamista vaurioista voi vastata periaatteessa kolme eri tahoa. Jos vaikkapa huonosti kiinnitetty liikennemerkki kaatuu, vastaa vahingoista tienpitäjä, koska tie ei ole ollut liikennöitävässä kunnossa. Jos taas maansiirtoautosta putoaa kivenlohkare tai elementtirekasta talon palanen toisen auton päälle, ja tiedetään kenen autosta on kyse, korvataan toisen auton vahingot esineen pudottaneen auton liikennevakuutuksesta. Vahinko on aiheutunut kuorma-auton liikenteeseen käyttämisestä.

Kolmantena mahdollisuutena on puhdas tapaturma, joka jää jokaisen omaksi vahingoksi. Tapaturmasta on kyse, jos hirvikolarissa kuollut hirvi on jäänyt tielle ja toinen auto törmää siihen. Samaten, jos myrsky on kaatanut puun tielle ja auto törmää siihen, ei kolari ole sen enempää tienpitäjän kuin metsänomistajankaan syytä. Jokainen vastaa tapaturmasta itse, ellei mahdollinen kaskovakuutus maksa kuluja.

Tässä tapauksessa käräjäoikeus totesi, että toinen auto oli tullut kohdalle alle puolen minuutin päästä lyhtypylvään kaatumisesta. Mitään ei ollut tehtävissä törmäyksen estämiseksi. Moottoritiellä ajavan ei tarvinnut varautua siihen, että tiellä lojuu yhtäkkiä kaatunut lyhtytolppa. Tolpan oli kaatanut X:n auto, jonka vakuutuksen piti korvata myös jälkimmäinen kolari.

Hovioikeus lausahti, että pylvään kaataneen auton vakuutus korvaisi vain sellaiset vahingot, jotka onnettomuuden aiheuttanut auto oli suoraan aiheuttanut. Koska X:n auto ei ollut itse törmännyt PP Oy:n autoon, vaan X:n kaatama tolppa oli aiheuttanut kolarin, ei liikennevakuutuksen tarvinnut korvata sitä.

Korkein oikeus katsoi kuten käräjäoikeuskin (KKO 2015:53), että Pankonpoikien auton korjaaminen on korvattava X:n auton liikennevakuutuksesta. Pylväs oli ollut tiellä ennalta arvaamattomasti. Metallipylvään kokoinen este tiellä ei välttämättä näy kuin vasta viime hetkellä. Toiseen suuntaan ajaneen kuljettajan ei siis tarvinnut eikä hän voinut varautua siihen, että kaistalla yhtäkkiä on metallinen lyhtypylväs poikittain.

Korkeimman oikeuden mielestä olisi saivartelua, jos ainoastaan sellaiset vahingot korvattaisiin, joissa auto on fyysisesti suoraan osunut toiseen autoon. Kun X:n auto oli työntänyt pylvään nurin ja pylväs oli työntynyt PP Oy:n autoon, tämä oli suoraan seurausta X:n auton pylvääseen törmäämisestä. Tässä tapauksessa siis maalaisjärki voitti ja liikennevakuutus maksoi.



Takaisin