Suomi varautuu uhkiin - turvaselvityksiä vaaditaan useammin

Jouni Korhonen (jouni.korhonen a kalt.fi), 26.1.2015

Suomi varautuu yhdessä muiden Euroopan maiden kanssa terrorismin uhkiin ja yhteiskunnan lamaannuttamisen vaaroihin. Vuodenvaihteessa tuli voimaan lainmuutoksia, joilla yritetään estää epäluotettavien henkilöiden ja alihankkijoiden pääsyä tehtäviin, joissa he voisivat uhata valtion tai yrityksen turvallisuutta tai ’tärkeää yleistä tai yksityistä etua’. Riskien selvittäminen voi entistä useammin koskea myös yksityisiä yrityksiä ja niiden työntekijöitä.

Entistä laajempi selvittely voi koskea työntekijöitä, jotka pääsevät työnsä takia strategisesti merkittäville, suljetuille liikennealueille, kuten lentoasemien kenttäpuolelle tai ydinvoimalan rakennustyömaalle. Raha- ja arvokuljetukset ovat itsestään selvästi riskipitoisia. Laki laajenee koskemaan myös räjähteiden kuljettamista sekä muita vaarallisia aineita, kuten myrkkyjä ja muita aineita, ’joita voidaan käyttää biologisena, kemiallisena tai myrkkyaseena’. Näitä vaarallisia aineita on lukemattomia, kuljettajia samoin. Samoin yhdyskuntatekniikassa (mm. sähkö- ja vesihuollossa) sekä esim. sairaaloiden elintarvike- ja lääkekuljetuksissa voi uuden lain mukaan olla syytä selvittää työntekijän luotettavuus ennen tehtävään valitsemista. Mitkä kaikki kuljetukset voivat olla tällaisia, selviää vasta lakia sovellettaessa.

Suojelupoliisi huolehtii vaativammista turvallisuusselvityksistä. Kuljetusalaa tulee lähinnä koskemaan ns. suppea turvallisuusselvitys, jonka tekee paikallispoliisi. Tämä on yhä yleisempi menettely, sillä poliisi teki viime vuonna lähes 40.000 suppeaa turvaselvitystä.  Jos selvitys tehdään työpaikan haun yhteydessä, siitä tulee kertoa jo hakuilmoituksessa.  Henkilöltä tulee saada aina etukäteen kirjallinen suostumus turvallisuusselvityksen hankkimiseen. Työntekijällä on myös oikeus saada jälkikäteen tietää, mitä tietoja hänestä on kerätty ja käytetty.

Työnhakija ei hanki selvitystä itse vaan työnantaja pyytää sitä poliisilta. Myös valvova viranomainen voi edellyttää riskipaikoissa turvaselvitystä ennen uusien työntekijöiden palkkaamista. Viime kädessä erityinen lautakunta arvioi, onko tehtävä sellainen, että se vaatii turvaselvityksen tekemistä. Työnantajan on myös osoitettava, että pystyy säilyttämään saamansa arkaluonteiset tiedot ehdottoman luotettavasti ja salassa. Tämä saattaa vaatia esim. turvallisuussuunnitelman laatimista ja esittämistä.

Uusi laki myös helpottaa riskipitoisissa kuljetuksissa toimimista; jokaiseen uuteen tehtävään ja työtilaan pääsemiseksi ei jatkossa tarvitse pyytää aina uutta turvaselvitystä.  Työntekijä voi saada viisi vuotta voimassa olevan henkilökortin, joka esitetään uudelle tilaajalle tai henkilöstön palkkaajalle. Lyhyesti sanottuna ’henkilöturvallisuusselvitystodistus’… näppärä nimi, eikö totta!

Linkki lakitekstiin: turvallisuusselvityslaki



Takaisin